Kuvia ja tunnelmia Porvoosta

Ihana, ihana Porvoo! Jokakesäinen retkikohteemme, jonka idylli viehättää aina kerta toisensa jälkeen.

Porvoon tori on juuri niitä pikkukaupungin ihastuttavia paikkoja, joissa ei oikeastaan ole mitään erikoista, mutta silti se on niin erityinen. Jätski maistuu sen kiskalta aina piirun verran paremmilta, ja marjat houkuttelevat maistamaan. Torikahviossa juodaan kahvia pahvimukeista ja munkkitahraa sormet ihan sokeriin. Aurinko paistaa ainakin melkein aina, ja nytkin saimme sen melkein tallennetuksi kameralle.

Vanha kaupunki on täynnä pieni sisustusliikkeitä ja yksilöllisiä vaatteita myyviä putiikkeja. Minun ja siskoni lemppariliike on tietysti Riimikko, pieni vahanaikainen lelukauppa, jossa voi ihastella suuria puisia nukkekoteja, joista jokainen pikkutyttö on haaveillut ja ihmetellä nykylapsista vähän tylsiäkin pehmoeläimiä ja värikkäitä leikkiruokia. Postikorttiteline on täynnä satukirjojen kuvituksia.

Jatkaessamme pitkin mukulakiviä vanhan kaupungin päähän aukeaa toinen markkinapaikka, jossa myydään usein koruja. Minä ihastelin hopeisia nilkkaketjuja. Kävimme myös veden tuntumassa, ja kiipesimmepä mäen päällekin katsomaan Porvoon vanhaa kirkkoa, jossa olivat juuri häät alkamassa.

Tälläkertaa ostokseni olivat hyvin herkkupainotteisia. Vanhassa kaupungissa on ihana teekauppa, josta saa myös makukahveja, kastikkeita, suklaata ja muita luomutuotteita. Itse ostin mysliä kokeiluun, siemenpuuroa ja vadelmaista makukahvia, niin ja teetä tietysti. Päätin samalla tehdä herkkumysliä kotona taas itsekin.

Lounasta nautimme vanhan kaupungin varmasti suosituimmassa lounaspaikassa, pienen kotiruokaa tarjoavan ravintolan terassilla. Itse valitsin lohikeiton, joka maistui konstailemattomuudellaan. Miksi kaiken pitää nykyään olla niin tuotua tai superia?

Lopuksi oli vielä käytävä tietysti Runebergin tehtaanmyymälässä ostamassa tuliaiset (itselle) kotiin. Tällä kertaa ihastuin tuoreeseen minttutryffeliin, jota lähti pieni pussi kotiin.

Rentouttava kesäpäivä parhaimmillaan!

<3: Ida