perjantai 13. joulukuuta 2013

Joulukivaa siskon kanssa

Viime viikolla kuukauden vaihduttua joulukuuhun aloittelin joulun odotusta ja valmistelua siskoni kanssa. Kyseessä olikin oikein kunnon siskoviikko, sillä niin paljon siihen mahtui yhteistä kivaa tekemistä ja olemista. Tämä järjestely sopi tietysti minulle paremmin kuin hyvin, juuri tätä olin kaivannutkin! Mutta mitä kivaa viikkomme sitten pitikään sisällään?



Keskiviikkona flunssasta toivuttuani hyppäsimme bussiin ja matkasimme kohti uudistettua Itäkeskusta ajatuksena hankkia vielä puuttuvat joululahjat. Sen verran tehokkaasti aikamme käytimme, että reilussa parissa tunnissa saimmekin kaiken hoidettua. Tosin sen verran hyvissä ajoin olen ollut lahjojen kanssa, kuten yleensäkin aina, että vain muutaman paketin sisältö enää puuttuikin tässä vaiheessa. Lahjojen miettiminen, valmistelu, ja etenkin tekeminen ja lopulta se antaminen vain on niin mukavaa, kun tuntee ajattelevansa ja keskittävänsä kaikki hyvät ajatukset samalla lahjan saavaan läheiseen.



En ollutkaan ollut pitkiin aikoihin ollut kaupoissa kiertelemässä, ja se oli kivaa vaihtelua opiskelutäytteiseen kotielämääni. Ja joulumusiikin soidessa ja lahjoja tohistessamme alkoi joulumieli ensimmäistä kertaa tänä vuonna myös todella tarttua minuun. Ollaan kaupallisesta joulusta mitä mieltä vain, niin kyllä se jouluhössötyskin sopivassa määrin vain on ainakin minusta ihan mukavaa!

Reissusta erityisen mukavan teki tietysti siskoni seura, ja jo bussimatkalla ehdimme vaihtaa mukavasti ja kanssamatkustajiemme kauhuksi kovaäänisesti viime aikojen kuulumiset. Shoppailureissu tuntui myös, tai pitäisi kai sanoa että nimenomaan siksi niin mukavalta, että Mörkö oli jäänyt bussin kyydistä, ja pakonomaisuuden oli vaihtunut vapaus ja hetkestä rennoilla mielin nauttiminen.

Itsenäisyyspäivänä perjantaina olinkin sitten siskoni luona kylässä. Jokavuotisiin perinteisiimme on niin kauan kuin on vain kynä kädessä pysynyt kuulunut joulukorttien askartelu yhdessä, ja nyt tämä ylimääräinen ja kaivattu pyhäpäivä tuntui sopivan tuohon tarkoitukseen mitä mainioimmin! Kuuntelimme iki-ihanaa Samuli Edelmanin joululevyä, poltimme kynttilöitä ja leikkailimme, liimailimme, näpertelimme, koristelimme ja tietysti ihailimme kättemme jälkiä oikein urakalla, ja ennen kuin huomasimmekaan, oli jo useampi tunti jälleen vierähtänyt! Ja voi että oli taas Ihana huomata, kuinka pystyn nykyään aidosti keskittymään ja rauhoittumaan mielekkään tekemisen ääreen ilman häiritseviä pakkoajatuksia tai -tekemisiä, ja, mikä tärkeintä, nauttimaan siitä!




Urakkamme jälkeen olikin aika sitten suunnata lapsuudenkotiimme televisiota töllöttämään ja juhlia ihastelemaan. Ensin sytytimme tietysti kynttilät ikkunalaudoille ja valmistelimme coctail-paloja, jotka koostuivat nakki-cotailtikuista, mäti-katakarapu-napeista ja savulohikolmioleivistä, sekä tietysti juomasta shampanjalaseista! Ja juhlia seuratessa kului minulta myös irtokarkkipussillinen mukavasti nautiskellen. Kaiken kaikkiaan ilta kului varsin mukavasti ja rennosti, siitä kaikkein parhaimmasta, eli yhdessä läheisten kanssa rentoutumisesta. Kiire ei ollut mihinkään, läsnä olivat lämpö, rauha ja läheisyys.




Sunnuntaina olivat vuorossa jo syksyllä yhdessä sovittu retki Vanhan Sataman naisten joulumyyjäisiin. Siellä ei voinut kuin suu auki ihmetellä kauniita kättentöitä kateellisena ja napsia hyviä ideoita samalla omiin askarteluihin. Toki tarttuihan messuilta tietysti muutakin kuin ideoita; itselleni löysin huovutetut lapaset, niin ikään huovutetun keijukoristeen ja heijastimen ja vielä pari lahjaa paketteihin. Messutohinassa vierähti taas useampi tunti, ja sieltä palattuani en voinut muuta kuin hymyillä. Tämä retki kruunasi ehdottomasti Ihanan viikon!

Kaiken tämän tekemisen ja menemisen keskellä olen ehtinyt myös aloittaa jo piparien syömisen, kääräistä ensimmäiset lahjat paketteihin, säätää taajuuden jouluradiolle, ja kortitkin ovat osoitteineen  jo matkalla. Joulu voi siis saapua!

Kaiken tämän joulutohinan keskellä mieleeni alkaa nimittäin hiipua oikea joulufiilis, ja samalla viime viikko oli taas hyvä muistutus siitä, mikä siinä joulussa on kaikkein tärkeintä: se on lähimmäisten kanssa vietetty aika ja kiireettömyyden ja stressittömyyden mukanaan tuoma rauha.



Ihanaa joulunodotusta myös teille kaikille Rakkaille lukijoilleni!

<3: Ida

Ps. Kuvat itsenäisyyspäivältämme!

14 kommenttia:


  1. Ihana kirjoitus. Sait aikaan joulun odotuksen tunnelman siihen kuuluvine asioineen. Kuvat antoivat asialle kauniin lisän. Mikä parasta Mörkö putosi kyydistä. Hyvää joulun odotusta ja onnellisia ajatuksia tulevasta valon juhlasta.
    Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ihana kommentti. Kiva kuulla, että tekstin kautta välittyi oikea tunnelma. Hyvää ja rauhallista joulun odotusta teillekin! :)

      Poista
  2. Oli kiva yhteinen viikko, joka jatkuu pian yhteisellä joululla<3 joulu on musta niin paljon enemmän kuin aatto. Se on odotusta, suunnittelua, yhdessä oloa, puuhastelua ja tietenkin rauhoittumista. Viime viikko viritti mukavasti jouluiseen tunnelmaan:-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viisaasta kommentistasi ja erityisesti yhteisestä Ihanasta viikosta! Niinhän se taitaa olla, että joulussa, niin kuin usein niin monessa muussakin kivassa, se odotus, suunnittelu ja valmistelu on melkein sitä kaikkein parasta! Siis mukavaa joulutohinaa sinnekin! :)

      Poista
  3. Voi kuinka ihana postaus Ida!

    Ihania kuvia - silmä lepää näin seonkiaikaan, kun saa vain rauhassa katsella kauniita jouluisia kuvia! Etenkin tuo ylin kuva on niin kauniin jouluinen; rauhoittava ja seesteinen, ja kynttilät ovat tietysti ihan parhainta kauneutta...

    Ihanaa lukea, että Sinulla ja Fannylla oli noin ihana ja ilmeisesti melko stressitön viikko, vaikka puuhastelua riittikin! Itse olen valitettavasti sitä tyyppiä joka stressaa hiukan liikaa joulun alla. Mutta tänä vuonna minunkin stressiä on helpottanut se, että sovimme jo syksyllä ettemme aikuisten kesken enää joululahjoja toisillemme anna. Itse asiassa tätä on ehdotettu jo aiempina vuosina, mutta se on aina kaatunut siihen, että minä, viimeisenä vastarannan kiiskinä, olen aina ilmoittanut että minä ainakin haluan pitää perinteistä kiinni ja lahjat antaa, mutta että minulle ei tarvitse antaa lahjoja. No eihän se niin ole toiminut. Kun minä olen lahjoja antanut niin sitten ovat muutkin. Mutta tänä vuonna taivuin siis... ;) Vaan olenhan minä ihan vähän sopimuksestamme lipsunut... ihan pieniä, satunnaisia hyvän mielen lahjoja hankkinut... mutta hyschhh... niistä ei saa kertoa... ;) Koska ne ovat nimenomaan hyvän mielen lahjoja; vailla stressiä hankittuja, ei-virallisia-joululahjoja. Ja tänä vuonna olenkin tajunnut sen, että niinhän niitä lahjoja kuuluukin antaa: silkasta ilosta ja vailla stressiä. Myös jouluna. Stressiä aiheuttivat ainoastaan suvun lasten lahjat, koska lasten pitää toki jouluna lahjat saada, ja niitä sitten listojen kanssa metsästelin. Mutta nekin hankin parilla kunnon kertarykäyksellä, jolloin kaupoilla vierähti tovi. Vielä on pakkaamisurakka edessä...

    Minullakin vierähti itsenäisyysviikonloppu joulukorttipuuhissa, ja taustalla säesti Tamperetalon tohinat. Joulumieltä olen yrittänyt nostattaa käymälllä esim. tänään Lucia-neitoa ihastelemassa Tuomiokirkolla ja sen jälkeen Tuomaanmarkkinoilla kierrellessä, siinä Senaatintorin laidalla. Ensi viikolla olisi vielä tiedossa perinteinen joulukonsertti. Ja ehken vielä piipahdan auttamaan äitiä joulukuusen koristelussa viikon päästä. Kaunis joulumusiikki, adventtikynttilät ja kuusen tuoksu - se on joulun ihan parhautta. Notta eiköhän se joulurauha laskeudu tämänkin stressisielun ylle, viimeistään aattona. Vaikka aatto onkin mielestäni hiukan yliarvostettu - joulu on niin paljon muuta kuin pelkkä aatto. Minulle ainakin joulun tunnelma ja -sanoma on niin paljon tärkeämpi kuin joku yksittäinen päivä. Ja tähän tunnelmaan pitäsisi jokaisen saada virittäytyä ja rauhoittua ihan oman mielensä ja tahtinsa mukaan.

    Ihanaa Joulun odotusta myös Sinulle Rakas Ida! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Sinullekin Ystäväiseni! Ensimmäiset kuvat ovatkin siskoni asunnolta, johon hän oli luonut niin ihanan jouluisen tunnelman :)

      Kyllä se taitaa niin olla, että joulun hyvän tunnelman luo juurikin sen kiireettömyys, rauha ja hyvät ajatukset. Ja nämä tuppaa se turha stressi vain pilaamaan. Ja juuri kuten kuvasit, myös parhaat lahjat löytyvät ilman turhaa hössötystä, tätä periaatetta olen myös itse noudattanut juurikin hankkien noita kuvaamiasi "hyvän mielen" -lahjoja. Nautitaan siis rauhassa joulun odotuksesta! Halauksia Rakas Andrea <3

      Poista
  4. Ihanan pirteä kuulumispostaus Ida,lisää tällaisia!

    Mukava kuulla, että olet toipunut flunssasta, eikä tauti pitkittynyt, sitä kun tuppaa olemaan liikkeellä. :/ Ja aivan ihanaa, että olet päässyt järjestelemään joulua ja tosissaan odottamaan pyhien koittoa. Nyt varmasti huomaat sen eron, mikä on tämän ja parin vuoden takaisten välillä. Nyt mörkö ei ole enää kolmatetna pyöränä, kun siskosi kanssa menitte shoppailemaan joululahjoja tai askartelitte kortteja. Vanha Ida on löytänyt tiensä tapaamisten tähdeksi ja mörkö on taka-alalla. Ihanaa, kuinka nautit tekemisestä ja suunnittelusta, kun ennen joulu herätti vain ahdistusta ja pakokauhua.
    Ihanaa joulunalusaikaa sinulle sankaritar ja kiitos taas kauniista ja kannustavista sanoistasi, kun olet ollut tukenani. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nell! Kiva kuulla, että tällaiset arkiset kuulumispostauksenikin kiinnostavat :)
      Ja tosiaan, muutos edellisiin jouluihin on valtava, ja siksi osaan nauttia varmasti joulusta kokonaisuudessaan moninverroin enemmän. Ja uskon, että sama on myös Sinulla, sillä niin hienosti olet edennyt! Nyt on jouluna lupa hetkeksi vain olla ja kuunnella itseään, tietoisena siitä, kuinka hyvää työtä olet vuoden aikana tehnyt. Ja mikä parasta, tästä se vain paranee! ;)

      Poista
  5. Hei Ida!

    Ihanaa lukea miten tekstistäsi oikein hehkuu se ilo ja lämpö mitä olette Fannyn kanssa saaneet yhdessä kokea! Ja mitä parasta, todellakin ilman Mörköä! Niin kuin Nell tuossa sanoo on ero entiseen todella suuri kun osaat nauttia tekemisestä ja Fannyn seurasta ilman pikkupirun kuiskailua korvaan!

    Kivaa että se joulufiilis on löytynyt! Niinhän se on että joulu on oikeasti paljon enemmän kuin se aatto vaikka se aina kulminoituu juuri siihen! Vielä on reilu viikko aikaa vahvistaa siitä fiilistä entisestään! Polttaa kynttilöitä, juoda glögiä, syödä pipareita tai mitä nyt kukin tekeekin joulumielen löytämiseksi!

    Lämminhenkistä joulunodotusta sinulle Ida-Ystävä ja rutistushali!

    <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Katarina! Kiitos taas kannustuksestasi!
      Toivon Sinun joulun odotukseen kaikkea tuota ihanaa, mitä kuvailet, eli glögiä, kynttilöitä ja pipareita, sekä sitä kaikkein tärkeintä, eli hyvää joulumieltä! Ja en voisi olla onnellisempi puolestasi siitä, että juuri tänä vuonna juuri Sinä saat sen viettää varmasti ilman Mörköä. Lämmin adventtihalaus <3

      Poista
  6. Olen seurannut blogiasi pitkään ja en voi muuta kuin ihastella periksiantamattomuuttasi ja positiivista elämänkatsomusta!:) täytyykin nyt sanoa että näytät todella hyvinvoivalta, ihosi ja hiuksesi ovat terveemmän näköiset:) hehkut sisäistä onnellisuutta!:) nämä ovat niitä pieniä suuria asioita parantumisessa:)
    Hyvää ja nautinnollista joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti Ihanasta kommentistasi! Se sai minut todella hyvälle mielelle. :) Hienoa kuulla, että asenteeni on välittynyt näiden tekstien välityksellä. Ja aivan totta tuo mitä kirjoitat ihostani ja hiuksistani: toipumiseni myötä hiukseni ovat vahvistuneet valtavasti, saaneet lisää kiiltoa ja oikean kasvupyrähdyksen, ja ihonikaan ei ole enää niin kuiva. Aivan kuten hoitajani sanoi, jo näiden upeiden hiusten takia kannattaa toipua ;)
      Oikein hyvää joulun odotusta Sinullekin! :)

      Poista
  7. mul on samanlainen joulukalenteri, ollu näteimpiä vuosiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, siskostani, jonka kalenteri tuo on, se on niin nätti, ettei hän ole raaskinnut avata yhtään luukkua :)

      Poista